Richwood P-65-VA Parlor

Richwood P-65-VA Parlor testissä

Richwood P-65-VA Parlor on pienirunkoinen teräskielinen kitara, jonka vahvuuksiksi käyttäjäkokemuksissa nousevat soinnin voimakkuus, viimeistely ja leveä satula. Se kuuluu Richwoodin Master-sarjaan ja on ollut myynnissä syyskuusta 2020. Hinta on 464 euroa. Malli on käsintehty, mutta käsityö ei yksin takaa, että yksittäinen soitin saapuu sopivassa säädössä. Arvioissa kokemukset säädöistä vaihtelevat selvästi.

Kitaran kansi on kokopuista A-luokan kuusta. Pohja ja sivut ovat ruusupuuta, mutta laminoituja. Kaula on mahonkia, ja otelauta sekä talla ruusupuuta. Kitaran viimeistely on kiiltävä, väriltään Vintage Amber. Kuusikannen reunaa koristaa kalanruotokuvioinen reunalista. Mukana ei tule laukkua eikä koteloa. Soittimessa ei ole mikrofonia eikä leikkausta ylänurkan kohdalla, joten vahvistimeen liittäminen vaatii erillisen mikrofonin.

Runko ja kaula vaikuttavat tuntumaan

Parlor-rungon lyhyempi 628 millimetrin mensuuri tekee soittimesta monia täysikokoisia teräskielisiä kitaroita kompaktimman. Se voi olla käytännöllinen valinta kotisoittoon ja matkalle, vaikka käyttäjäkokemusten mukaan runko ei ole aivan pienimmästä päästä. Yksi arvioija huomauttaa kitaran olevan suurempi ja syvempi kuin hänen Martin 000 -kitaransa. Toiset kuvailevat soitinta kevyeksi ja helposti käsiteltäväksi.

Satulan leveys on 46,4 millimetriä. Tämä antaa kielille enemmän tilaa kuin kapeampi kaula, ja moni sormityylillä soittava pitää mitoitusta onnistuneena. Leveys voi helpottaa sormien asettelua, mutta tuntuma riippuu myös käden koosta ja kaulan paksuudesta. Osa käyttäjistä pitää kaulaa mukavana, kun taas yksi kuvailee sitä omaan käteensä turhan paksuksi. Siksi leveä satula ei yksin kerro, sopiiko kaula soittajalle.

Sointia riittää sormityyliin

Useissa arvioissa P-65-VA:n ääntä kuvataan kirkkaaksi, selkeäksi ja kokoonsa nähden voimakkaaksi. Kuusikansi tuo sointiin erottelua, ja ruusupuiset pohja ja sivut täydentävät kokonaisuutta. Käyttäjät nostavat esiin myös puumaisen sävyn ja napakan vasteen. Pienestä rungosta huolimatta äänenvoimakkuus on saanut kiitosta, vaikka yksittäisten soittimien ja soittotapojen välillä on luonnollisesti eroja.

Sorminäppäily ja näppäilytyylit ovat tämän mallin selvimpiä vahvuuksia. Yläkielet erottuvat, ja arvioissa kuvataan soittimen innostavan pitkään soittoon. Myös äänityskäytöstä on myönteisiä kokemuksia. Voimakas sointi voi kuitenkin olla myös makuasia: yhden käyttäjän mielestä pitkähkö soinnin kesto sekoittuu voimakkaassa komppauksessa häiritsevästi, etenkin muiden soittimien kanssa. Pehmeällä otteella soitettuna kitara on saanut kiitosta tasapainosta ja selkeydestä.

Komppaaminen onnistuu, mutta parlor-rungon luonne kannattaa huomioida. Arvioissa kerrotaan, että soitin kestää myös napakkaa peukalokomppausta ilman helinää, kun säätö on kohdallaan. Toisaalta kaikki eivät pidä sitä parhaana valintana kovakätiseen soittoon tai yhtyesoiton tiheään komppaukseen. Lyhyttä mensuuria pidetään hyvänä kompromissina: se on pidempi kuin monissa pienissä matkakitaroissa, mutta lyhyempi kuin tavallisen täysikokoisen kitaran mensuuri.

Säätö kannattaa tarkistaa

Soitettavuudesta saadut kokemukset jakautuvat. Osa ostajista kertoo soittimen olleen heti käyttövalmis ja säätöjen osuneen kohdalleen. Toiset ovat joutuneet säätämään kaulan kaarevuutta sekä laskemaan kielten korkeutta satulasta tai tallasta. Yhdessä arviossa kielten korkeus oli 12. Nauhalla noin 3,8 millimetriä ja kaula liian kovera. Kyseinen yksilö palautettiin myös D-kielen kuolleiden sävelten vuoksi. Näitä kokemuksia ei pidä yleistää kaikkiin soittimiin, mutta ne puoltavat kitaran tarkistamista vastaanoton jälkeen.

Joidenkin arvioiden mukaan pakkauksessa on ollut matalampi varatalla, jonka asentaminen on helpottanut kielten korkeuden säätämistä. Osa soittajista on hionut tallaosaa tai muuttanut kaulan säätöä. Nämä ovat käyttäjien tekemiä muutoksia, eivät takeita siitä, että jokaiseen yksilöön sisältyy sama osa tai että säädöt voi tehdä ilman osaamista. Jos säädöt eivät ole tuttuja, soitin kannattaa viedä ammattilaiselle.

Viimeistely ja varustelu

Viimeistelyä kehutaan toistuvasti siistiksi, ja arvioissa mainitaan virheettömältä vaikuttava lakkapinta sekä hyvin tehdyt nauhat. Myös ulkonäkö saa kiitosta: meripihkan sävy on näyttävä, mutta ilme pysyy hillittynä. Yksittäisissä kokemuksissa kielissä on ollut hapettumaa tai sormiin tarttuvaa tummaa väriä. Kielet voi tarvittaessa vaihtaa, mutta tämä kannattaa huomioida, jos soitin tuntuu heti pakkauksesta poikkeavalta.

Perusvarustelu on niukka. Mukana ei ole kantolaukkua tai koteloa, eikä kitara sisällä mikrofonia. Jos soitinta on tarkoitus kuljettaa usein tai käyttää lavalla, nämä hankinnat tulevat hinnan lisäksi. Myös yksittäiset osat, kuten tallanapit, ovat saaneet käyttäjiltä päivitysehdotuksia, mutta niiden vaihtaminen ei ole välttämätöntä hyvän soinnin saavuttamiseksi.

Kenelle Richwood P-65-VA Parlor sopii?

Richwood P-65-VA Parlor on varteenotettava vaihtoehto soittajalle, joka etsii kompaktia teräskielistä kitaraa, pitää leveästä kaulasta ja soittaa paljon sormityylillä. Sen vahvuuksia ovat arvioiden perusteella kuuluva, selkeä sointi ja siisti viimeistely. Komppauskin onnistuu, mutta pitkän soinnin luonne ei miellytä kaikkia. Ennen ostopäätöstä kannattaa kokeilla kaulan paksuutta ja varautua siihen, että kielten korkeus voi vaatia säätöä. 464 euron hinnalla kokonaisuus kiinnostaa erityisesti soittajaa, jolle hyvä soitettavuus ja soinnin luonne ovat tärkeämpiä kuin mukana tuleva varustelu.

Verstaan tolkku

Täyskuusikansi ja laminoidut ruusupuiset sivut ja pohja tekevät tästä parlor-kitarasta kiinnostavan vaihtoehdon soittajalle, joka etsii kantavaa ja yksityiskohtaista ääntä kompaktissa rungossa. Arvostelujen perusteella se loistaa erityisesti sorminäppäilyssä, mutta toimii myös säestyssoitossa, jos voimakas soittotapa ei korosta kaiuntaa liikaa. Leveä satula tuo sormille tilaa, mutta paksuhko kaula ei sovi kaikille. Ostajan kannattaa varautua tarkistamaan kielten korkeus ja säätämään soitin omiin tarpeisiin.